Kasvomaski: miljardi aasialaista ei voi olla väärässä
Kasvomaski
on hyvä suoja koronavirustartunnalta, sanoo tämä maallikko.
Sadat
kerrat olemme kuulleet väitteen, että kankainen kasvomaski ei
suojaisi käyttäjää itseään vaan ainoastaan lähellä olevia
muita ihmisiä maskin käyttäjältä, silloin kun tämä on
tartuttaja. Tällöin yskökset ja aivastuksenpärskeet
viruksineen päivineen pysähtyisivät yskijän maskin sisäpuolelle,
tai ainakin suuri osa niistä.
Kankainen kasvomaski suojaa myös käyttäjäänsä
Olen
perusterve henkilö. Ilman korona- tai flunssa-oireita aloin käyttää
kankaisia kasvomaskeja päivittäin huhtikuun alusta alkaen. Kuvassa tosin on paperisesta lautasliinasta tehty maski, koska artikkelin lopussa neuvon sen valmistamistavan.
Arvelen maskin antavan itselleni ainakin osittaisen tartuntasuojan. Ruokakaupassa saattaa painavankin näköinen vastaantulija tehdä tilaa ja loikata kepeästi sivulle minut nähdessään. Ja jos kassajonossa kuulen turhan läheltä takaani ääniä, käännyn näyttämään naamapuoleni ja johan peruutetaan kärryn kanssa.
Arvelen maskin antavan itselleni ainakin osittaisen tartuntasuojan. Ruokakaupassa saattaa painavankin näköinen vastaantulija tehdä tilaa ja loikata kepeästi sivulle minut nähdessään. Ja jos kassajonossa kuulen turhan läheltä takaani ääniä, käännyn näyttämään naamapuoleni ja johan peruutetaan kärryn kanssa.
Maskin
käyttäjä saa siis ympärilleen etäisyyttä, ja tästähän
meitä on opetettu huolehtimaan virusten etäämmällä pitämiseksi.
Menin
liikkeeseen ostamaan kyynärtukea työpöytääni kiinnitettäväksi.
En kuitenkaan saanut sitä kotona ruuvatuksi riittävän tukevasti pöytääni. Jouduin kutsumaan liikkeestä osaajan paikalle. Ilahduin, kun tuttu asiantuntija käytti hänkin kasvomaskia, vaikken ollut sitä
pyytänyt! Osoitin arvostustani. Hän sanoi, että maski oli
kasvoilla ensimmäistä kertaa, mutta otti sen käyttöön kun tiesi minunkin sellaista
käyttävän.
Maskinaamojen
näkeminen siis kannustaa toisiakin maskin käyttöön ja lisää
suojaa.
Tartunnan
välttämiseksi meitä on kehotettu myös olemaan koskettelematta kasvojamme, koska viruksia voi kulkeutua käsistä
suuhun, nenään ja silmiin ja näin sairastuttaa meidät. Useilla
meistä on tapana koskettaa kasvojamme vähän väliä. Kuitenkin kun
kasvoillani on tuntemus kankaan kosketuksesta, en koe tarvetta
tai impulssia koskea kasvoihini.
Kasvomaski siis suojaa kasvojen koskettelulta ja virusten siirtymiseltä käsistä
naamaan ja sitä kautta elimistöömme.
Mielestäni
on perusteltua uskoa kankaisen kasvomaskin toimivan myös viruspuskurina käyttäjälle itselleen. Kun joku maskiton ympärillä hönkii
viruksiaan ilmaan, niin tottahan minun maskini tönöttää niiden
tiellä. Vaikka osa niistä tunkeekin tiensä kankaan läpi ja osa sujahtaa maskin nenänvierusraosta sisään, vähemmän viruksia
on parempi kuin enemmän viruksia! Mitä vähemmän viruksia,
sitä todennäköisemmin elimistöni vastustuskyky torjuu ne.
Siihenhän perustuu myös kyynärtaipeeseen tai hihaan aivastaminen.
Emmehän me hihaankaan pysty pyydystämään kuin osan siitä mikä
sisuksistamme ulos sinkoutuu, ja loput pisarat jatkavat matkaansa.
Oireeton tartuttaa tietämättään
Haastateltavat,
joilta median edustajat ovat kysyneet suojausohjeita, ovat
kehottaneet pesemään kädet usein, käyttämään
käsidesiä, pitämään ihmisiin metrin-pari etäisyyttä sekä
pidättäytymään matkustamisesta ja naaman koskemisesta. Mutta muitakin
keinoja olisi.
Miksi
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on ainoa, joka
suosittelee väestölle kangasmaskien käyttöä ja pitää sitä
vastuullisena toimintana koronan torjumisessa? Miksi muut
asiantuntijoina haastatellut vastustavat maskien käyttöä? He kehottavat kansalaista pukemaan maskin vain, jos hänellä
on koronasairauteen kuuluvia oireita.
Merkittävä
osa tartuntaa kantavista ja levittävistä käy koronan
läpi kokonaan oireettomina. Bostonissa Yhdysvalloissa lääkärit
tekivät COVID19-testin 397 henkilölle kodittomien yömajassa. 36%
heistä sai positiivisen tartuntatuloksen, vaikka kukaan näistä ei
ollut tuntenut mitään koronavirustaudin oireita. Vastaavanlaisia
tuloksia on saatu muuallakin. Tästä oireettomana viruksen
levittämisestä kirjoittaa lääketieteen ja
mikrobiologian professori William Petri Virginian yliopistosta.
Oireiseen
koronaan sairastuvat ehtivät hekin tartunnan saatuaan levittää
viruksia jopa toista viikkoa ennen kuin oireita ilmaantuu. Virus ei
tarvitse kulkuvälineekseen ysköksiä tai aivastuksia, vaan se leviää tavallisen hengittämisen kautta. Professori Petri kirjoittaa linkissä olevassa artikkelissaan: "Mutta virus leviää myös normaaleissa uloshengityksissä, joissa voi olla pieniä virusta sisältäviä pisaroita. Tavallinen hengitys voi levittää virusta useita feet (engl. foot-mitta eli 'jalka' = noin 30 cm) tai yli sen." (suomennos kirjoittajan).
Maski kaikille, jos tauti halutaan taltuttaa
Haastateltavat
sanovat, että kasvomaskia käyttäköön vain sellainen, jolla on
mahdollisen koronasairauden oireita, jotta tämä ei levittäisi
tartuntaa.
Kun
kuitenkin suuri osa virusta levittävistä ei pode oireita
vielä/enää/ollenkaan, ja jos tarkoitus on suojella ihmisiä
tartunnalta, miksi ei pakoteta, voimakkaasti kehoteta tai edes
suostuttelevasti rohkaista maskien käyttöön niitä, joille niiden käyttö on
mahdollista? Miksi maskien käyttö halutaan estää?
Yhdeksi
perusteeksi maskivastaisuudelle on esitetty saatavuusvaikeuksien
uhkaa. Pelätään, että tavallinen väestö hamstraa myös
terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetut maskit niin ettei sairaaloihin, hoivakoteihin yms. paikkoihin enää riitä. On myös väläytelty, että jos maskien käyttöä
suositellaan, niitä ei riitä kaikille ostaa mistään. Kolmantena
saatavuusvaikeussyynä pidetään sitä, että kaikilla ei ole varaa
ostaa niitä.
Ainakin
nettiin on maskikauppoja noussut kuin tatteja sateella. Monet koronan
takia ilman ompelutöitä jääneet pienyrittäjät
ovat alkaneet valmistaa kankaisia maskeja. Ne ovat luonnollisesti
kestomaskeja eli ne pestään aina käytön jälkeen ja käytetään uudelleen. Monet
kivijalkakaupatkin ilmoittavat nykyään näyteikkunassaan myyvänsä
kotimaisten paikallisten tekijöiden kangasmaskeja.
Monissa
maissa vapaaehtoiset käsityönharrastajat ompelevat maskeja
lahjoituksina mm. sairaaloihin, jos tehdasvalmisteisia kirurgisia maskeja ei ole saatavilla. Hoitohenkilökuntaa varten kangasmaskeja otetaan kiitollisina vastaan niin paljon kuin vain saadaan.
Ymmärretään, että mikä tahansa suoja kasvoilla on parempi
kuin ei mitään!
Jos
ei halua ostaa ja jos haluaa päästä halvemmalla, monenlaisia
maskeja on helppo tehdä itse, eikä tarvitse edes ommella
ellei halua. Vanhoista teepaidoista saa saksilla leikaten maskeja kuten seuraavassa blogahduksessani neuvon. Youtubesta
voi ottaa mallia myös sympaattisista aasialaisia ompeluvideoista, eikä
tarvitse osata edes kieliä.
Tee itse helposti lautasliinakasvomaski
Paperinen
aterialautasliina on riittävän lujaa tekoa soveltuakseen
kertakäyttöiseksi paperimaskiksi. Lisäksi tarvitset jonkinlaista
kiinnitysnauhaa kuten kengännauhat, jotain kangasnauhaa, narua tai
voit leikata suikaleita kankaasta. Nitojalla on kätevä kiinnittää
nauhat lautasliinaan.
Minä
sain lainattua vain kahvilautasliinan, joten se on hieman pieni.
Ettei homma olisi ollut liian helppoa, olin ostanut väärän
kokoisia niittejä nitojaani. Irrotin siis vanhoista esitteistä neljä
niittiä uusiokäyttöön. Tein lautasliinan yläosaan pienen
laskoksen, jotta maski istuisi paremmin. Laskoksen kohtaan lävistin
silmäneulalla reiät niittejä varten, koska niitin piikki ei ollut
riittävän terävä. Solmin nauhat sopivan mittaisiksi korvieni
taakse kiinnitettäväksi. Paperista maskia ei saa poisoton jälkeen
käyttää uudelleen.
Lähes kuka tahansa voi olla tartuttava taudinkantaja. Lukemattomissa maissa väestölle on jo määrätty maskipakko julkisilla paikoilla. Meidän ei tarvitse jäädä odottelemaan, että suositus tai käsky tulee hallitukselta. Voimme tehdä muutoksen ja alkaa toimia vastuullisesti oma-aloitteisesti.
Kommentit
Lähetä kommentti