Trönö eli kankainen kasvomaski

Seuraavassa on elämäni ensimmäinen kasvomaskiaiheinen kirjoitukseni huhtikuun alusta. Kun COVID-19 kattoi yhtäkkiä valtaosan uutisista, jäin mielenkiinnolla seuraamaan, koska olen ollut kiinnostunut terveysasioista lapsesta asti. Kun alettiin puhua kasvomaskeista kielteiseen sävyyn, ihmettelin syytä ja siirryin etsimään tietoa netistä laajemmin. Asia oli kiinnostanut yliopistotutkijoita jo aikaisemminkin ja englanniksi löytyi paljon materiaalia. Kun myös lääkäri Pekka Reinikainen alkoi TV7:ssa omassa Ajankohtaista-ohjelmasarjassaan kertoa COVID-19:stä asioita, joista muut vaikenivat, kiinnostuin tosissani. Aloin ommella maskeja itselleni ja vapaaehtoisperiaatteilla myös halukkaille tuttaville, ja olen käyttänyt niitä päivittäin siitä asti. Pekka Reinikaisen ohjelmat ovat katsottavissa TV7:n arkistosta.

Koska aloin käyttää kasvomaskia saman tien myös runsasväkisellä työpaikallani, säikähdyksiä välttääkseni pidin parhaana viedä kahvihuoneeseemme asiasta ilmoitusluontoisen tekstin. Tässä:

"Työpaikallamme saatetaan nähdä trönöä käyttävä pitkä naishahmo. Hän ihmettelee, miksi suomalaiset  toimittajat ja haastateltavat tuuttaavat yksipuolista infoa ja muunneltua totuutta trönöstä.

Sanotaan, että itsetehdyt trönöt ovat vaarallisia. Eivät kuulemma suojaa ollenkaan ja ovat pelkästään vahingollisia, koska

• viruksia menee silti trönön läpi

• jos trönöä pitää liian kauan, se kostuu ja virukset jäävät siihen köllimään

• käyttäjälle tulee harhainen kuva trönön suojaavasta vaikutuksesta, ja hän lopettaa käsien pesun ja käy kättelemään kaikkia

• hieman tyhmähköt henkilöt siirtävät trönön naamalta sivuun kun heitä alkaa puhututtaa (Itävallan viranomaiset tiedotustilaisuudessaan)

• viruksia tarttuu käsiin kun trönö irrotetaan ja käsillähän aletaan tietenkin heti hieroa silmiä ja kaivaa nenää

• käsienpesu on tehokkaampaa kuin trönön käyttäminen (aivan kuin sanottaisiin, että kauranäkkileivän syöminen on terveellisempää kuin voimistelu)

• voi-voi jos tekee liian paksun trönön niin ei jaksakaan hengittää sen läpi ja kuolee yhtäkkiä hengiltä

• joku se vain on erikoisuudentavoittelija

• ym.

Trönön sijaan Jenkeissä suositellaan julkisilla paikoilla pidettäväksi HUIVIA, vaikka

• huivi on erilaisista kasvopeitevaihtoehdoista kaikkein hatarin materiaalin huokoisuudestaan      johtuen (useimmat)

• huiveja käytetään vain löyhästi naaman ympärillä tai vähän siellä päin

• kukaan ei muista sanoa, että jos huivilla yritetään torjua viruksia, huivi täytyy jokaisen käytön jälkeen riisua varovasti ja siirtää se suoraan pesuun samoin kuin kestotrönökin

Olen viime viikkojen aikana imenyt tietoa pääasiassa englanniksi kasvojen peittämisestä viruksen torjumiseksi.

Aasialaiset selättivät sarsin mm. trönöillä. He käyttävät niitä nytkin, siitä ei ole kahta sanaa. Monissa Aasian maissa kaikkien täytyy julkisilla paikoilla pitää trönöä ja voi sitä – yleensä länsimaalaista - joka kulkee naama paljaana! Senkin itsekeskeinen vastuuntunnoton isonenä!

Itävallassa ei ruokakauppaan pääse, ellei ole vähintään edes se säälittävä huivi naamalla. Näin myös Tsekeissä ja Slovakiassa.

Kun trönöjä ei ole kaupoista saatavilla tai palkka ei riitä, neuvokkaat ihmiset tekevät niitä itse. Kangaströnöllä torjutaan oikein käytettynä jo monta kymmentä prosenttia viruksista. Se on paljon.

Linkissä taulukoita eri materiaalien ja maskien prosentuaalisista suojauksista:

https://smartairfilters.com/en/blog/best-materials-make-diy-face-mask-virus/

Enemmän kuin käyttäjää itseään trönö suojelee ympärillä olevia ihmisiä. Kyse ei ole vain yskänpärskeistä. Mahdollisia taudinaiheuttajia pursuaa suusta aina kun monttunsa avaa. Onko kukaan suositellut ihmisiä torjumaan virusta puhumalla vähemmän?

Trönö ehkäisee käyttäjää myös puraisemasta mahdollisia henkilöitä, jotka sanovat trönöä ykstotisesti vahingolliseksi.

Monissa maissa vapaaehtoiset naiset ompelevat pyynnöstä kankaisia trönöjä sairaalahenkilökunnalle. Suomessa lienee varaa parempiin standardoituihin suojuksiin, paitsi että esim. kodinhoitajille ja henkilökohtaisille avustajille niitä ei riitä. Jo on mediassa väläytelty itsetehtyjen kangaströnöjenkin hyödyllisyyttä!

Se joka tekee nipun trönöjä itse, on varmasti muutenkin valistunut henkilö. Hän pesee usein käsiään ja jopa kasvojaan ja silmälasejaan, ja pesee trönönkin käytön jälkeen. Naamaa ei myöskään tule räplänneeksi kun naamalla on jo trönö. Ja naamaahan nimenomaan ei pidä räplättämän. 

Onko asiantuntijat ohjastettu puhumaan vain käsienpesun puolesta, jotta väestö ei ostaisi kaikkia trönöjä itselleen, jolloin niitä ei riittäisi sairaidenhoitohenkilöstölle? Heidän lausuntonsa tulevat muuttumaan, kunhan tilanne pahenee ja aletaan olla riittävän epätoivoisia. Sitten sanotaan kuten useassa maassa jo sanotaan, että MIKÄ TAHANSA on parempi kuin EI MITÄÄN, pistäkää nyt JOTAIN naamanne eteen.

Minä voin sairastua siinä kuin joku muukin, koska ulos hengitetyt virukset jäävät ilmaan pyörimään ja voivat leijua vaikka kahdeksan metrin päähän. Mutta kampoihin pistän sitä ennen, puren ja potkin."

Tämän tekstin siis kirjoitin huhtikuun alussa.